Löysin tämän kirjan (Stuart A. Kauffman: Pyhän uudelleen keksiminen – Uusi näkemys luonnontieteestä, järjestä ja uskonnosta) sattumalta viime viikon perjantaina. Vieraillessani amanuenssimme huoneessa näin Psykologia-lehden viimeisimmän numeron jota aloin selailla. Tässä viimeisimmässä numerossa oli Katri Suhosen kirjoittama kirja-arvostelu ko. teoksesta. Siteeraan ja referoin sitä tässä.
Stuart Alan Kauffman (s. 1939) on tunnettu yhdysvaltalainen teoreettinen biologi ja kompleksisuuden tutkija joka “on selvittänyt muun muassa maan elämän alkuperää ja nostanut itseorganisoitumisen Darwinin luonnon valinnan rinnalle evoluutiossa”.
Pyhän uudelleen keksiminen esittää uuden näkökulman jonka tavoitteena on kuvata täydellinen, luonnollinen Jumala ja Pyhä sekä ihmiset toisin kuin ennen. Kauffmanin näkökulma perustuu “emergenttiin, luonnontieteelliseen maailmankuvaan, joka pyrkii ulottumaan itse tiedettäkin pidemmälle”.
“Nykyinen tieteellinen näkemys on korostuneesti reduktionistinen, jossa kaikien ilmiöiden lopulta ajatellaan palautuvan alkeishiukkasten väliseksi vuorovaikutukseksi. Myös kaikki ihmisen toiminta on nähty tieteessä pelkkinä tapahtumina, jotka voidaan viime kädessä – periaatteessa – selittää fysiikalla. Kauffmanin näkemys on toinen. Hän pyrkii osoittamaan, ettei biologiaa ja evoluutiota voida palauttaa fysiikkaan.”
Kauffmanin tavoitteena on löytää keskusteluyhteys fundamentalistisen uskonnollisen maailmankuvan sekä reduktionismiin pohjautuvan tieteen näkökulman välille sekä “löytää luonnontieteelle ja uskonnolle yhteinen alue, jossa olisi mahdollista keksiä pyhä uudelleen”.
“Uskonnon ja luonnontieteen ristiriita on Kauffmanin mielestä pohjimmiltaan erimielisyyttä merkityksen olemassaolosta.” Sellaiset maailmankaikkeuden piirteet kuin tarkoitus, elämä, merkitys, arvo, tekeminen ja toimijuus ovat todellisia emergenttejä ilmiöitä jotka “ovat olemassa, vaikkei niiden toteutumista olekaan mahdollista kuvata yksityiskohtaisen tieteellisesti. Ne eivät ole kuitenkaan Luojan yliluonnollisen olemassaolon ilmaus, vaan Kauffmanin mielestä erityistä luonnon luovuutta.”
“Toimijuus on osa elämää, ja sen mukana tulevat merkitys, tekeminen ja arvo. Emergenssi, jonka voisi kääntää ilmaantumiseksi, on Kauffmanin uuden luonnontieteellisen maailmankuvan merkittävin osa. Hänen mukaansa elämä voi olla todellista, vaikkei sitä voitaisikaan suoranaisesti redusoida fysiikkaan, mutta tämä ei toisaalta myöskään tarkoita, että yhtään fysiikan lakia rikottaisiin.”
“Keskeistä Kauffmanin maailmankuvassa on myös niin sanotun Galilein lumouksen murtaminen, johon nykyinen tieteellinen näkemyksemme perustuu. Nykyinen tieteellinen maailmankatsomus painottaa Kauffmanin mukaan liikaa näkemystä, jonka mukaan kaikki ilmiöt lopulta palautuisivat alkeishiukkasten väliseksi vuorovaikutukseksi.”
“Yksikään luonnonlaki ei hänen mielestään täysin riitä kuvaamaan biosfäärin evoluutiota, ihmisyyden historiaa ja teknologian evoluutiota.” Kauffman menee selityksessään “reduktionismin tuolle puolen”. “Kaikilla atomeja monimutkaisemmilla tasoilla maailmankaikkeus on selittämätön.”“Elämme emergentissä maailmankaikkeudessa” jossa luonnon taukoamaton ja radikaali luovuus ympäröi meidät. Tämän vuoksi “emme voi tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu, eikä järki yksin riitä tarkasteltaessa olemassaolomme perusteita.” Maailmankaikkeudella on mahdollisuus toteutua “luovasti ja ennustamattomasti”.
“Biosfäärin ennustamaton, taukoamattoman luova evoluutio on Kauffmanin mukaan luonnontieteen ulottumattomissa, ja Jumala ja Pyhä voisivat jossain määrin kuvata luontoa itseään. Elämä ja toimijuus ilmaantuvat maailmankaikkeuteen luontojaan, ja pyhyys ja jumaluus ovat luonnossa itsessään.”
“Älykäs suunnittelu, jonka takana on pääosin uskonnollinen fundamentalismi, kieltää biosfääriä koskevan luovuuden. Älykkään suunnittelun kannattajien mukaan elämä on niin monimuotoista, että kaikki sen ominaisuudet eivät ole voineet syntyä luonnonvalinnan seurauksena. Kauffmanin mielestä jumalauskon taustalla on pelko siitä, että ilman sitä länsimaalainen sivistysperusta murentuu. Kauffamin mukaan syytä pelkoon ei kuitenkaan ole. Jumala maailmankaikkeuden luovuutena antaa pyhälle ja moraalille voimassaolevan arvon.”
“Kauffmanin mukaan myös tietoisuus on todellinen, emergentti ja muotoutuu ilman luojaa. Teoksessaan Kauffman esittelee reduktionismin rajat ja uskottavat reitit elämän syntyyn, toimijuuteen, merkitykseen ja arvoon sekä biosfääriin, talouteen, ihmismieleen, ihmisen historiallisuuteen sekä tietoisuuden sitkeään luovuuteen. Luojan puuttuminen ei Kauffmanin mielestä vähennä ilmiöiden olemukseen liittyvää pyhyyttä. Maailmankaikkeuden monimuotoisuus on Kauffmanin mielestä luojan työtä – ei yliluonnollisen Jumalan vaan luonnossa itsessään ilmenevän jumalan, joka on luonnon luovuutta.” “Kauffman peräänkuuluttaa ihmistä viimeinkin ottamaan vastuun itsestään valintojen tekijänä, kunnioituksesta luomakunnan pyhyyttä kohtaan.”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti