VI ARGUMENTOINTI TIETEESSÄ
1 Sinänsä ymmärrettävää, mutta ei ymmärrettävää meille? & 2 Tieteellinen tieto & 3 Tieteellinen tutkimus on syllogismin välitermin etsintää & 4 Apodiktinen ja dialektinen argumentointi & 5 Eri tieteissä on erilaiset lähtökohdat
”Aristoteles käyttää tieteellisestä tiedosta kreikankielistä termiä epistêmê, joka voidaan kääntää sekä tiedoksi että tieteeksi.” Tietoa kuitenkin on kuitenkin vain loogisesti järjestetty ja systematisoitu tieto joka on parhaimmillaan aksiomaattisen järjestelmän muotoon puettu. (s. 65)
Aristoteleen luonnonfilosofiaa käsittelevässä teoksessa Fysiikka on puhuttu ”meille tunnettavista” asioista. Ne ”ovat niitä, jotka ihmisen tietokyvyllä on helpointa ymmärtää”. ”“Yksinkertaisesti tunnettavat” asiat ovat taas niitä, jotka ovat helpoimmin ymmärrettäviä olennolle, jonka tietokyky on täydellinen.” (s. 65)
Kaikkien tieteiden tavoite on sama: ensiksi löydettävä “yksinkertaisesti tunnettavat” periaatteet, toiseksi niistä johdetaan loogisesti kaikki muu tieto ja lopuksi selitetään ne “meille tunnettavassa” muodossa. Tieteen tulosten pukeminen aksiomaattiseen muotoon ei siksi välttämättä tee niistä “meille” ymmärrettäviä, vaikka se tekee niistä “yksinkertaisesti” ymmärrettäviä.
”Aristoteles esittää tärkeimmän ”tieteenfilosofisen kirjoituksensa Toisen analytiikan toisessa luvussa - - tieteelliselle tiedolle kaksi ehtoa: (1) Se on tietoa syistä. (2) Se on tietoa välttämättömistä asioista eli asioista, jotka eivät voi olla toisin.—” (s. 65) - - tieteellinen tieto on tietoa välttämättömistä syistä.” (s. 66)
”Saman ajatuksen voisi ilmaista myös sanomalla, että Aristoteleen tieteellinen tieto on “olemustietoa”. ” - - [se) perustuu - - aina joihinkin ensimmäisiin premisseihin tai
periaatteisiin, joiden avulla se voidaan todistaa. Ja vaikka nämä periaatteet ovat itsessään ensimmäisiä, ne eivät ole meille ensimmäisiä.”(s. 66)
”Tieteellisen tutkimuksen tavoitteena on saada tietoa olioiden olemuksista. Ja kun tieto on saavutettu, se puetaan määritelmän muotoon. - - määritelmä paljastaa olion olemuksen. Olion olemukseen kuuluvat kaikki ne olion ominaisuudet, jotka sillä on välttämättä oltava, jotta se olisi se mikä se on. ” (s. 66)
”Tieteellisen tiedon hankinta on yleisten periaatteiden etsimistä ja selventämistä. Kun periaatteet on löydetty ja selvennetty, tieteellinen tieto voidaan esittää loogisten päätelmien muodossa –
aksiomaattisena järjestelmänä. Siinä tiedetty asia on loogisesti johdettu jostakin yleisemmästä
periaatteesta. Ja näin se on samalla todistettu. Tyypillisessä tapauksessa tiedetty asia on lause muotoa “SaP” eli “Kaikki S ovat P” - -” Emme tiedä asiaa tieteellisellä tiedolla ennen kuin olemme löytäneet syyn ja kun olemme löytäneet syyn, voimme ilmoittaa sen syllogismia käyttäen. ” (s. 66-67)
Tieteen kannalta tärkein syllogismin muoto on kolme sisäkkäistä luokkaa sisältävä Barbara, joka on syllogismeista yksinkertaisin ja täydellisin sisältäen kolme affirmatiivista ja univeraalia lausetta: “SaM (selittävä syy), MaP (selittävä syy) siis SaP (selitettävä fakta)”, ( ( ( S ) M ) P ).
”Aristoteles erottaa apodiktisen (demonstratiivisen) ja dialektisen päättelyn. -- apodiktisessa päättelyssä lähdetään tosista lähtökohdista (premisseistä), kun taas dialektisessa päättelyssä riittää, että lähtökohdat ovat uskottavia tai todennäköisiä.” Esimerkiksi etiikka kuuluu jälkimmäiseen.
Jokaisen tieteen lähtökohdat kuuluvat kahteen tyyppiin: määritelmät, joissa kerrotaan, mitä ko. tieteen tutkimat oliot ovat, sekä hypoteesit, jotka sanovat että näitä olioita on olemassa. Joissakin tieteissä kuten matematiikassa lähtökohdat vain todetaan, luonnontieteessä niitä pitää perustella esimerkiksi kokemuksella tai havainnoilla. Etiikassa, politiikassa ja retoriikassa lähtökohtia ei voi oikein havaita suoraan eikä niissä voida rakentaa täydellisiä aksiomaattisia järjestelmiä. Niilläkin aloilla on kuitenkin ensimmäisiä periaatteita joilla on sama rooli kuin aksioomilla matematiikassa ja logiikassa. Kaikissa tieteissä ei tarvitse etsiä samanlaista tarkkuutta. (s. 68-69)
”Etiikka on hyvä esimerkki “empiirisestä” tieteestä siinäkin suhteessa, että etiikan tutkimus ei lähde liikkeelle lähtökohdista (määritelmistä ja hypoteeseista), vaan määritelmät ovat tuon tieteen viimeisiä tuloksia!” [Halusin ottaa tämän etiikkaa käsittelevän kohdan tähän, koska psykologian alalla eettinen pohdinta on hyvin relevanttia.] (s. 69)
(Seppo Sajama: Logiikka ja argumentaatio 2012)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti